Matkakertomus

Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Matkakertomus

Svinhufvud-sukumatka Ruotsiin 27-29.9.2013 oli erinomaisesti suunniteltu ja ongelmitta se toteutui. Lähes 100 osanottajalla on kaikki syy kiitollisuuteen niitä kohtaan, jotka eri tavoin vaivojaan säästämättä myötävaikuttivat onnistuneeseen ja hyviä muistoja jättäneeseen matkaan.

PERJANTAINA 27.9. aloitettiin ohjelma matkaamalla Tukholmasta Faluniin, jonka tunnetulla kaivosalueella (Kopparberget) Svinhufvudit toimivat merkittävissä tehtävissä jo keskiajalla. Faluniin saavuttua ehdimme tutustua parikymmentä vuotta sitten toimintansa lopettaneeseen kaivokseen, siihen mitä siitä vielä oli jäljellä, kuulla sen historiasta ja käydä kiintoisassa, hyvin informatiivisessa kaivosmuseossa.
Päivän päätteeksi illastimme hotellissamme (Scandic Hotel Lugnet).

LAUANTAINA 28.9. kului aamupäivä Falunissa ja sen luonnonkauniissa ympäristössä paikoilla, joilla oli yhteys Svinhufvud-sukuun. Vuonna 1386 Jöns Svinhufvud osti alueelta Höjenin ja Stämnarvetin kartanot. Vuosisatojen kuluessa suku hankki seudulta muitakin kartanoita ym. ja niiden historiaan saimme Elisabeth Hemströmin asiantuntevalla ja eloisalla opastuksella tutustua. Historia ei ollut vailla dramatiikkaa (esim. Stora Aspeboda ja sen omistajan kova kohtalo, vaikka oli auttanut kuningasta). Vikan ja Aspebodan kirkot muistuttivat hengellisyydestä, jolla silläkin oli ollut sijansa usein levottomassa ajassa. Hemström oli vuosikymmeniä tutkinut alueen historiaa ja kuvasi hienon jäsentyneesti faktat ja legendat.

Kun vielä oli aterioitu hotellissa, lähdettiin kohti Tukholmaa pysähtyen Qvallstassa.
Qvallstan kartanossa, joka aikanaan oli kuulunut Svinhufvudeille, otti meidät ystävällisesti vastaan sen nykyinen omistaja toimitusjohtaja Bonnier. Saimme kuulla kartanon vaiheista Svinhufvudien jälkeen ja tutustua perusteellisesti kauniilla paikalla sijaitsevaan päärakennukseen samoin kuin vapaa-ajan asuntoina käytössä oleviin tilan sivurakennuksiin. Kartanon niityillä laidunsi nyt naapurin karjaa ja pihapiirissä oli puutarha. Kartanon lisäksi pistäydyimme läheisessä Östunan kirkossa, minne presidentti Svinhufvud kartanossa 1935 käydessään ei ollut kiireisen aikataulun takia ehtinyt (siihen oli mediakin kiinnittänyt huomiota, niin kuin suomea puhuvan kirkon vahtimestarin lehtileikkeet osoittivat).
Lauantai-iltana Tukholmassa tarjosivat purjehtijanakin tunnettu johtaja Carl-Gustaf Piehl ja hänen rouvansa Margaretha (os. Svinhufvud) mainion illallisen kauniissa kodissaan Engelbrektgatan 25:ssa. Isäntäväen ystävällinen vieraanvaraisuus musiikkiesityksineen ym. takasi, että monivaiheisen päivän jälkeen tunnelma oli korkealla.

SUNNUNTAINA 29.9. tutustuttiin Ruotsin ritarihuoneeseen. Saimme kuulla aateliston merkityksestä Ruotsin historiassa. Pääsalissa nähtiin 2400 aatelisvaakunaa, edustettuina olivat molemmat uudet Svinhufvud-suvut.
Ritarihuoneen lounaalle oli saatu vieraiksi kolme Svinhufvud i Westergötland -sukuyhdistyksen hallituksen jäsentä, joiden kanssa oli luotu kontaktit n. vuotta aikaisemmin. Juhlallisen lounaan avasi matkamme verraton pääorganisaattori, Ruotsissa asuva Pehr Sommar. Eino Svinhufvud kiitti erityisesti niitä, jotka sekä Ruotsissa että Suomessa olivat myötävaikuttaneet onnistuneeseen sukumatkaan. Ebbe Sommar muisteli kesiään vv. 1930-43 Luumäen Kotkaniemessä, jolloin hän oli voinut läheltä seurata isovanhempiensa elämää. Svinhufvud-muistosäätiön monivuotinen hallituksen puheenjohtaja, nyt uutta P.E. Svinhufvud elämäkertaa laativa professori Martti Häikiö puhui P.E. Svinhufvudin elämäntyöstä tähdentäen sen merkitystä Suomen itsenäistymisvaiheessa. Svinhufvud i Westgötland -sukuyhdistyksen tervehdyksen toi sen sihteeri Johan A. Lundberg, jonka isovanhempien luona P.E. Svinhufvud em. Ruotsin-vierailullaan 1935 oli käynyt. Lundberg myös selosti Svinhufvud-sukua koskevia uusimpia tutkimuksiaan todeten mm., että viimeinen miespuolinen Svinhufvud af Qvalstad -suvun edustaja Ruotsissa saattoi olla renki Gustaf Adolf Glad (1798-1848). (Asia ei ehkä aivan tarkkaan ottaen ole näin). Lundberg kertoi myös, että Svinhufvud i Westergötland -sukuyhdistyksen perustamiskokouksessa 1959 kunniavieraana oli ollut silloinen Svinhufvud af Qvalstad -suvun päämies Yngve Svinhufvud Suomesta. Lounaan päätteeksi tuotiin julki alustava suunnitelma seuraavasta, v 2016 excursiosta Turkuun ja Varsinais-Suomeen ja esiteltiin suunnittelu- ja järjestelytehtävään lupautuneet, joista mainittakoon ennen kaikkea Petri Lindgren ja Pekka Harttila. Ruotsin-matkan verrattomana simultaanitulkkina toimi Kim Luotonen.

Labels:
None
Enter labels to add to this page:
Please wait 
Looking for a label? Just start typing.